Turun uudistunut Sokos Hotel Seurahuone on kuin aikamatka menneeseen nykyteknologian mukavuuksilla varustettuna. Ensimmäisen kerran 1920-luvulla ovensa avanneen rakennuksen historia on huomioitu kaikessa kokonaisvaltaisesti: suunnittelussa, designissa, yksityiskohdissa, kalusteissa ja värimaailmassa. Sama toteutuu myös hotellin yhteyteen avatussa Gunnar Eatery & Bar -ravintolassa.
“Gunnar on nimenomaan tarinoita”,toteaa Gunnarin ravintolapäällikkö Sami Kivirinta. Jo ravintolan nimeenkin liittyy useampi tarina. Ensinnäkin arkkitehti Erik Bryggmann, joka suunnitteli rakennusta 1900-luvulla, vieraili monissa kaupungeissa maailmalla ja etenkin Tukholmassa, jossa hän kiinnostui erityisesti Gunnar Asplundin arkkitehtuurista. Alun perin myös Seurahuoneen rakennuksesta löytyi Asplundin tyylisuuntaan kuuluva pylväikkö. Toiseksi Turussa toimi aikoinaan legendaarinen tanssiravintola Elli ja Gunnar. Tarinan mukaan rakastavaisten tiet kuitenkin lopulta erosivat, ja Gunnar lähti Eurooppaan. Kun Seurahuoneen hotellia lähdettiin rakentamaan uudestaan, sai Gunnar Pariisiin tiedon, että nyt tulee Turkuun ensimmäinen boutique-hotelli. “Gunnaria alkoi hieman vanha suola janottamaan ja hän päätti lähteä katsastamaan uuden tulokkaan. Gunnar totesi, että tämähän on aivan loistava ja asettui näin Seurahuoneen kivijalkaan”, jatkaa Kivirinta tarinaa. Arvoitukseksi jää vielä, minkä nimen TOK:in Kupittaalle avautuvan hotellin Bistro saa. Nyt kun Gunnar on jälleen Turussa, voidaan kuitenkin olettaa, että myös Elli saapuu takaisin pian.
Gunnarin listalla ja myös Solo Upstairs -aamiaistuotteissa käytetään kuuden lähialueen pientuottajan raaka-aineita. Tällä hetkellä paikallinen olut tulee Kuninkaantien Panimosta, Gunnarin leipä MBakeryn leipomosta, karitsa SikkaTalun lammastilalta Rymättylästä, yrtit Kotipellon puutarhasta, hunaja on Tammirauman mustan mehiläisen hunajaa ja kala on kalastaja Hannu Lahtosen Airistolta kalastamaa.
Kaikki on alusta loppuun asti harkittua karitsat tilataan kokonaisina ruhoina, jotka käytetään mahdollisimman monipuolisesti, kalassa halutaan suosia suomalaisia lajeja, leipä on 2,5 kg juurileipä, hunaja tuodaan tarjolle kokonaisena kennona ja sitä käytetään ruoan lisäksi myös drinkeissä. Ruokalista vaihtuu kolme kertaa vuodessa sesonkituotteet huomioiden ja rakentuu jaettavien annosten varaan. Lista on pieni mutta tarkkaan suunniteltu ja hiottu, mikä sekin on vastuullisuutta ja suoraa hävikin minimoimista.
“Pienyrittäjät ovat kokeneet tosi hienona, että on isoveturi, jonka kyytiin pääsee”, kuvailee Kivirinta. Hän ei myöskään ole yhtään huolissaan siitä, jos jokin tuote tilapäisesti pääsisi loppumaan. Näin on kerran Kuninkaantien Panimon suosituimman oluen Tähden kanssa käynytkin. Asiakkaat ottivat asian hyvin vastaan ja tulivat sitten viikon päästä uudelleen, kun oli vastapullotettua tuoretta olutta tarjolla. Se, että tuotteet ovat uniikkeja ja saattavat toisinaan olla lopussa, vain lisää niiden arvostusta.
Vuonna 1832 Porthanin puistoon istutettiin vuorijalava, joka kaadettiin viisi vuotta sitten. Nyt puu on Gunnarin Chef’s Sharing Table, jonka äärellä seurueet pääsevät erityiselle makumatkalle. Puitteet mahdollistavat sen, että sosiaalinen syöminen voi tapahtua yhtäaikaa tyylikkäästi ja rennosti. Asiakkaille pyritään aina kertomaan, että annokset voi jakaa myös muualla kuin Chef’s Sharing -pöydän ympärillä. Ruoan jaettavuudella varmistaan myös, ettei ruokaa mene hukkaan. “Jos neljän hengen seurue tilaa annokset jaettavaksi, lähes aina kaikki tulee syötyä ja kaikilla on vatsat täynnä”, Kivirinta toteaa. Chef’s Sharing -pöydässä myös juomat on siirretty asiakkaan luokse. Pöydän vierestä löytyy tammitynnyri, jossa säilötään Gunnarin omaa Giniä, ja sen vieressä on mm. erilaisia viskejä, joihin asiakkaat pääsevät tutustumaan läheltä.
Gunnarissa jaettavia tuotteita löytyy myös juomapuolelta, kuten esimerkiksi omenadrinkki, jossa alkoholi ja mehu tuodaan pöytään erikseen, ja seurue saa itse annostella ja sekoittaa juomansa. Lisäksi valikoiman kaikki pulloviinit ovat Magnum (1,5 L) kokoa tai jopa isompia. Jeroboam (3 L) ja Methusalem (6 L) -pullot eivät tyypillisesti löydy ravintoloiden listalta, mutta Gunnarissa niistä riittää juomaa isommallekin seurueelle. Iso pullo tuo hienon tilaisuuden tuntua, mutta lisäksi se on myös ekologinen valinta. Juoman säilömiseen ja pakkaamiseen käytetään näin valmistusmateriaaleja paljon pienempiä pullokokoja vähemmän. Määrät voivat tuntua isoilta, mutta esimerkiksi 10 hengen seurueelle Jeroboam-pullo tarkoittaa alle kolmea kaatoa.
Isoille pulloille vastapainona Gunnarin valikoimasta löytyy myös määrällisesti pienempiä juomavaihtoehtoja, erikoisuutena mm. 12 cl minisiideri ja miniolut hanasta, jonka voi nauttia vaikkapa lämpimänä kesäpäivänä yhdessä lounaan kanssa sisäpihalle avatulla terassilla. Pienet lasit tukevat myös jaettavuutta, ja eri makuja voi pienen annoskoon ansiosta maistella useampia.
Ideoita 1920-luvun tunnelmaan ja drinkkeihin on haettu maailmalta ja Tukholmasta, jossa vielä moni asia tehdään Suomesta poikkeavalla tavalla. Juomien makujen lisäksi huomiota on myös haluttu kiinnittää laseihin, joista ne tarjoillaan. Tarjoilutuotteeseen asti huoliteltu konsepti kertoo siitä, että on haluttu nähdä vaivaa. Jos on jokin tietty juoma, se tulee aina myös tiettyyn lasiin. “Me välitämme tuotteistamme niin paljon, että meillä on kaikki cocktailit erilaisissa laseissa”, Sami summaa. “Yhteistyö Dietan kanssa on sujunut oikein hyvin, on saanut niitä tuotteita, joita on pyytänyt ja myös mallivaihtoehtoja”, hän toteaa ja jatkaa: “Coupe-lasi on 20-lukua parhaimmillaan. Oli mikä tahansa tilaisuus, lasissa itsessään on jo tunnelmaa”. Muun muassa talon nimikkodrinkki Chamboard Royale tarjoillaan Coupe-lasista.
Asiakkailtakin on tullut kiitosta kiinnostavista ja tunnelmaa luovista tuotevalinnoista. Asiakkaat ovat kehuneet niitä kauniiksi ja siroiksi ja todenneet, että “nyt näyttää GT hyvältä”. Oman erikoisuutensa juomiin tuo vielä artesaanijäälohkare, jossa esiintyy Gunnarin oma logo.
Gunnar on pieniä yksityiskohtia myöten mietitty elämys, jonne on tarkoituksellisesti valikoitu asioita, joita muualta ei saa. Se on myös hieno esimerkki siitä, miten iso konsepti pystyy toteuttamaan monta pientä asiaa, jotka yhdessä luovat merkitystä ja tukevat samaa päämäärää. Ihailtavaa on myös se, miten tämä kaikki on saatu näkymään asiakkaalle yksityiskohtina ja tarinoina. Yhdessä näistä muodostuu uniikki kokonaisuus ja paikallinen liikeidea, jota ei voi eikä ole tarkoituskaan monistaa ympäri Suomea.
Erinomaisen kokonaisuuden ja harkitut yksityiskohdat kruunaa loistava asiakaspalvelu. Gunnarissa myös jokainen työntekijä nähdään omana tarinanaan, joka lisää Gunnarin kiinnostavuutta ja arvoa. Henkilökunnan nimikylteistä löytyy jokaisen oma intohimoikoni. Ikoneiden joukosta löytyy monta erilaista, kuten esimerkiksi poliisi, meri ja puutarha. Jos asiakas kiinnittää symboliin huomiota, saa hän halutessaan kuulla pienen lisätarinan sen kantajalta. “Asustan maaseudulla ja siellä on tähtitaivas. Raketilla pääsee paikkaan, jossa mieli lepää vastapainona paikalle, jossa mennään melko hektisesti kokoajan. Se on minulle myös mielikuvituksen symboli.”, kuvailee Sami omaa kuuraketti-ikoniaan.
Gunnar Eatery & Bar | Humalistonkatu 2, 20100 Turku
www.raflaamo.fi/fi/turku/ravintola-gunnar