Tarjoamiemme tuotteiden ja palveluiden lisäksi haluamme nostaa keskiöön ihmiset. Lue ja inspiroidu alan uratarinoista.
Tutustu erilaisiin tekniikan ja toiminnallisuuden ratkaisuihimme, joiden avulla saat luotua juuri sinulle laadukkaan ja toimivan keittiöympäristön.
Otamme tarkasti huomioon asiakkaan yksilölliset tarpeet ja tavoitteet. Tutustu, ihastu ja nappaa parhaat palat omaan ammattikeittiöösi.
Dieta Oy | 15.12.2021
Holy Døner avautui elokuussa täydentäen ravintolakulttuuriamme ensiluokkaisilla kebabannoksilla. Tarjolla on dønerin lisäksi myös erilaisia jaettaviksikin toimivia lisukkeita, maukkaita kasvisvaihtoehtoja sekä herkullista itsetehtyä gelatoa.
Holy Døner avautui elokuussa Helsingin Uudenmaankadulle täydentäen ravintolakulttuuriamme ensiluokkaisilla kebabannoksilla.
Ravintolakonseptin takana ovat omistajat ravintoloitsijat Teemu Laurell ja Erol Özdemir sekä aiemmin mm. Ropo Capitalin johtoryhmässä työskennellyt Sami Pyylampi.
Ruoanvalmistus on ollut läsnä Teemu Laurellin elämässä pienestä pitäen. Teemun äidin toimiessa perhepäivähoitajana, kotona laitettiin paljon perinteisiä kotiruokia, joiden valmistamisessa Teemu sai olla apuna. “Häärin siellä messissä ja tykkäsin siitä tosi paljon”, Teemu muistelee. Varsinaisen palon sai aikaan kuitenkin TV:ssä esitetty Kokkisota, josta tuli tuolloin 11-vuotiaan Teemun lempiohjelma. “Siitä syttyi se sellainen varsinainen kipinä, jonka myötä aloin aiempaa enemmän viettää aikaa keittiössä ja valmistaa ruokaa myös ystävilleni”, kertoo Laurell ja jatkaa: “Innosti, kun pystyi tuottamaan ystäville iloa ruoan kautta – tuli hyviä onnistumisen fiiliksiä.”
Havahtuminen siihen, että ruoan kautta voi tuottaa iloa toisille, lisäsi Teemun kiinnostusta työskennellä sen parissa myös ammatikseen. “Olisin jo ysin jälkeen halunnut Ravintolakoulu Perhoon opiskelemaan”, kuvailee Teemu innostustaan. Unelma joutui kuitenkin vielä lukiovuosien verran odottelemaan. Tuo aika kuitenkin vain vahvisti Teemun tunnetta siitä, että Perho olisi hänelle oikea paikka. “Olen aina tykännyt tehdä asioita konkreettisesti”, kertoo Teemu ja jatkaa: “Tykkään siitä, että näen, että asiat myös valmistuvat joksikin tehdessä.” Lukion jälkeen haaveesta tuli totta, ja Teemu pääsi aloittamaan opintonsa Ravintolakoulu Perhossa.
Positiivista nostetta Teemun uralle antoi ravintolakoulusta valmistumisen lisäksi myös vuonna 2012 saavutettu Suomen Top Chef -kilpailun voitto, jonka jälkeen Laurell on toiminut alalla aktiivisesti ja monipuolisesti. Helsingin Kanavanrannassa sijaitsevaan, vuonna 2016 avattuun Ravintola Shelteriin, Teemu pyysi keittiömestariksi nykyistä yhtiökumppaniaan Erol Özdemiriä. Teemu oli tutustunut Eroliin jo aiemmin työskennellessään hänen kanssaan yhdessä vuosia takaperin.
Erol oli Teemun tavoin kouluttautunut Ravintolakoulu Perhossa ja ruoka oli ollut vahvasti läsnä myös hänen elämässään pienestä asti. Erolin isällä on ravintola, ja hän on aina ollut Erolille eräänlainen esikuva. Kiinnostus ravintola-alaa kohtaan vahvistui koulussa kotitalousopetuksen myötä. Päästessään yhdeksännellä luokalla tutustumaan Ravintolakoulu Perhoon, kasvoi innostus niin isoksi, että kouluun hakemisesta tuli Özdemirille itsestäänselvyys. “En ole ikinä nähnyt mitään näin siistiä”, muistelee Erol tutustumisvierailunaikaista reaktiotaan. “Koulu antoi hyvät perustaidot, mutta se että siinä ohella tuli tehtyä myös ihan oikeita töitä, toi tekemiseen rutiinia.”, toteaa Erol. Valmistumisensa jälkeen Özdemir työskenteli useita vuosi BW Restaurantin eri ravintoloissa, kunnes päätti tarttua Teemun ehdotukseen ja ryhtyi Ravintola Shelterin keittiömestariksi.
Konsepti-idean kehittyessä Teemu Laurell kysyi mukaan Erol Özdemiriä, joka innostui konseptista saman tien.
Ajatus uudesta konseptista syntyi noin kolmisen vuotta Ravintola Shelterin avaamisen jälkeen. Alkusysäyksen syntytarinalle antoi Sami Pyylammen spontaani yhteydenotto. Teemu ja Sami eivät tunteneet toisiaan entuudestaan, mutta Pyylampi uskoi, että Laurell olisi oikea henkilö mukaan hänen liikeideaansa ja ehdotti tapaamista. “Idea vaikutti hyvältä ja pohtimisen arvoiselta heti alkuun”, kertoo Teemu. Ideaa lähdettiin kehittämään yhdessä eteenpäin ja se hioutui matkan varrella. Idean kehittyessä kysyi Teemu myös Erolia mukaan, joka innostuikin konseptista saman tien. Lopputulos Holy Døner, ei ole alkuperäinen ajatus, vaan alkuperäisen idean kautta jalostunut kokonaisuus.
Suomalaisella ravintolakulttuurilla ei ole vielä niin pitkää historiaa, että sinne mahtuisi kovinkaan erilaisia ravintoloita. “Tilanne on jo muuttumassa, mutta pitkään on ollut siten, että jos on halunnut saada arvostusta ravintola-alalla, on tarvinnut tehdä todella high-end juttuja”, täsmentää Laurell. Vasta lähivuosina on alettu nähdä mahdollisuuksia laajemmin. “Jos kymmenen vuotta sitten olisi sanottu, että napolilaisista pizzeerioista tulee hypetettyjä mestoja, niin sitä ei olisi uskottu”, kuvailee Teemu ja jatkaa: “Nykyisin kuitenkin löytyy jo paljon arvostettuja premium tason burger- ja pizzaravintoloita, mikä kertoo muutoksesta.” Kebabille tätä ei kuitenkaan vielä ole tehty, mikä oli yksi syy, jonka vuoksi konsepti haluttiin rakentaa sen ympärille.
Tavoitteena on myös konseptin kautta korjata yleistä mielikuvaa kebabista pelkänä pikaruokana tasokkaampaan. Mielikuvan muuttaminen on haaste, mutta samalla myös iso mahdollisuus. Holy Døner haluaa tehdä saman kebabille, kuin mitä premium pizza- ja burgeriravintolat ovat tehneet pizzoille ja burgereille, siellä kebab tuotteena nostetaan ensiluokkaiselle tasolle. “Kebab on grillattua kokolihaa ja siten erinomainen tuote, joka taipuu moneen ja jota voidaan tarjoilla monin eri tavoin pitassa, lautasella tai vaikka tacossa”, kiittelee Erol ja summaa: “Mahdollisuuksia on rajattomasti.” Vaikka kebab-ravintoloita löytyy Suomesta useita, Holy Dønerissä kebab tarjoillaan toisin kuin missään muualla ja myös miljöössä, joka on tunnelmaltaan harkittu ja viihtyisä. Tuore kokonaisuus rikastuttaa konseptina ravintolakulttuuriamme positiivisesti.
Kebab on grillattua kokolihaa ja siten erinomainen tuote, joka taipuu moneen ja jota voidaan tarjoilla monin eri tavoin pitassa, lautasella tai vaikka tacossa.
Sekä Teemun että Erolin vahva tausta ja kokemus fine dine -maailmasta näkyy voimakkaasti menussa. Ideoita ja reseptejä on taskussa lukuisia ja menu saakin leikitellä kaikkia maailman ruokakirjoja käyttäen. Osasta annoksia löytyy skandinaavisuutta, joistakin taas välimeren , japanilaista tai korealaista twistiä. “Koska døner taittuu kaikkeen, me ei haluta liikaa lokeroida, vaan haluttiin jättää ideointiin vapautta”, täsmentää Özdemir. “Ollaan aika tarkkoja myös siinä, miltä annokset näyttävät, se on niin selkäytimessä, kun molemmilta löytyy fine dine -taustaa”, hymyilee Teemu ja jatkaa: “Myös keittiössä täytyy olla viimeisen päälle kaikki huomioitu. Keittiö on kunnon ammattikeittiö, josta ruoka voidaan tarjoilla hyvin esteettisellä tavalla.”
Menu vaihtelee jonkin verran myös sesongeittain. Syksyllä listalta löytyy annoksia, joissa raaka-aineina on käytetty paljon juureksia, keväällä taas muun muassa varhaiskaalia ja perunaa. Myös läheltä löytyviä tuotteita halutaan suosia, vaikkakin konsepti on alusta alkaen kehitetty siten, että kun aika on oikea, voidaan toimintaa helposti laajentaa. Kaikki raaka-aineet on mietitty niin, että volyymia on mahdollisuus lisätä. Raaka-aineet on täytynyt suunnitella myös siten viisaasti, että ne huomioivat konseptin keskiostoksen suuruuden, joka on monesti esimerkiksi fine dine -ravintoloiden keskiostosta pienempi.
Vapaus yhdistellä ja leikitellä eri ruokakulttuureilla salli kebabin kaveriksi myös hieman eri suunnalta maailmaa löytyvän jälkiruoan – itse valmistetun gelaton. Ajatus gelatosta oli pyörinyt Teemun mielessä siitä lähtien, kun hän 2012 vieraili Australiassa ja ihastui paikkaan, jossa käsintehtyä jäätelöä myytiin vitriinistä kerroksittain. “Siitä jäi sellainen tunne, että tän mä haluan vielä joskus tehdä”, muistelee Teemu. Kiinnostus jäätelöä kohtaan on Suomessa selvästi kasvanut ja asiakkaat ovat sen suhteen myös tietoisempia. “Jäätelö ei enää ole perus pingviiniä – löytyy jo paljon itsetehtyjä, joita jengi fiilistelee”, Teemu kuvaa. Aika jäätelölle tuntui täten oikealta. Koska jäätelösesonki Suomessa on kuitenkin melko lyhyt, tuntui järkevämmältä tuoda jäätelö lisänä konseptiin, joka ei ole samalla tavoin sesonkisidonnainen. Ensi keväästä alkaen jäätelöstä aiotaan kuitenkin ottaa ilo irti aiempaa isommin myös jäätelösesongin aikana, ja Holy Dønerin jäätelöä tullaan ravintolan lisäksi myymään myös kiertävästä jäätelövaunusta ympäri Helsingin keskustaa.
Kun Holy Døneria lähdettiin ideoimaan ja toteuttamaan, päätettiin kaikki tehdä viimeisen päälle. Jäätelö on myös täydellinen lisä kokonaisuuteen siten, että korkeatasoinen jälkiruoka mahdollistaa ruokailun paikassa myös pidemmän kaavan mukaisesti. Holy Døner tarjoaakin ideaalit puitteet niin lounasruokailijoille kuin viihtyisää, rentoa ja laadukasta illallispaikkaa etsiville seurueille. Menusta löytyvät lisukkeet sopivat erinomaisesti myös jaettaviksi. Ruokatuotteiden ohessa valikoimassa on myös huolella valittuja juomatuotteita; paljon erikoisoluita, hyviä viinejä sekä lisäksi useita holittomia vaihtoehtoja.
Holy Døner tarjoaa ideaalit puitteet niin lounasruokailijoille kuin viihtyisää, rentoa ja laadukasta illallispaikkaa etsiville seurueille.
Yhteistyö projektiin liittyen sujui Dietan kanssa mukavasti ja apua suunnitteluun sekä laitevalintoihin saatiin toivotusti. Keittiösuunnitelmia päivitettiin projektin aikana useaan kertaan, koska alkuun ravintolaa pohdittiin kokonaan eri kiinteistöön – lopputulos on silti onnistunut. “Ollaan super tyytyväisiä siihen, miten kokonaisuus suunniteltiin, vaikka on asioita, joita täytyy vielä ottaa enempikin käyttöön”, toteaa Teemu ja jatkaa: “Monesti vasta, kun tekeminen lähtee rullaamaan hahmottaa täydellisesti tarpeet.” Myös Erol kiittelee yhteistyötä Dietan myyntipäällikkö Keijo Saatsin kanssa: “Keijolla aina hyvä fiilis ja joustavuutta löytyy.”
Vaikka jokaisella Holy Dønerin yrittäjistä on omat vastuualueensa, ideointia on tehty yhdessä niin menun kuin brändinkin osalta ja tehdään myös jatkossa. “On huomattavasti helpompaa siten, että voi pallotella asioita toisten kanssa. Siten myös syntyy parhaimmat ratkaisut”, toteaa Teemu ja jatkaa: “Yrittäminen olisi paljon raskaampaa, jos joutuisi yksin asioita miettimään.” Täysin uudenlaisen konseptin luomisessa on huomioitava myös se, että tekemiseen liittyy aina jonkinlaisia kasvukipuja. “Me ollaan kaikki tosi perfektionisteja, ehkä vähän liikaakin välillä, mutta toisaalta tavoitteen on oltava korkealla”, toteaa Teemu ja jatkaa: “Paljon riittää työmaata vieläkin. Ollaan yhä rakennusvaiheessa, jossa kaikki yhä kehittyy, mutta tietysti silti jo moneen asiaan ollaan tyytyväisiäkin.”
Paljon siitä asenteesta, jolla Holy Døner -konseptia halutaan kehittää, kertoo myös se, että jokaiseen asiakkaalta tulleeseen palautteeseen suhtaudutaan vilpittömällä vakavuudella. Esimerkiksi kotiinkuljetukseen liittyy paljon myös tekijöitä, joihin ei suoranaisesti voida vaikuttaa, mutta aina halutaan silti miettiä, olisiko jotakin, mitä kuitenkin itse voitaisiin tehdä, jotta asiakas saisi aina parhaimman mahdollisen annoksen nautittavakseen niin paikan päällä ruokaillessaan kuin ruokaa mukaan tilatessaankin. Ilon tuottaminen hyvän palvelun ja ruoan kautta asiakkaille on keskiössä kaikessa. Onnistumisen edellytyksenä on lisäksi vahva uskoa omaan visioon ja tekemiseen. “Me ei haluta liikaa lokeroida itseämme myöskään tulevassa, tehdään just sitä, mitä itse halutaan ja mistä itse tykätään ja luotetaan siihen, että ihmiset tykkää siitä kanssa”, kiteyttää Teemu hymyillen.
Holy Døner
Uudenmaankatu 9 | 00120 Helsinki
Kuvat | Toni Rosvall