Kyrö Distilleryn tarina sai alkunsa, kun ystäväporukka saunassa päätyi pohtimaan sitä, miksei Suomessa valmisteta ruisviskiä. Idea tuntui hyvältä vielä seuraavanakin päivänä ja loppu on historiaa.
Kyrö Distillery Home -kokonaisuuden ravintolapäällikkö Tony “Tonto” Sivula on ollut mukana Kyrön matkassa jo melkein saunan lauteilta. “Mä oon tullut mukaan rakentamisvaiheessa. Olen entinen sähköurakoitsija ja tulin alkujaan tekemään tislaamon sähkötöitä”, hymyilee Tonto. Tislaamo toiminnan alettua huhtikuussa 2014 heräsi pian ajatus siitä, että paikalle olisi hyvä saada myös pieni baari, jotta tuotteita voitaisiin maistattaa. Titteli Sivulalla oli heti alusta ravintolapäällikkö, mutta käytännössä hän toimi alkuun baarin lupavastaavana. Vierailijoitakin oli alkuun vain muutamia satoja ja baari avoinna pari iltaa kuukaudessa. Saman vuoden pikkujoulukauteen päästessä, olivat kävijämäärät kuitenkin jo kasvaneet ja toiveita ruoasta alkanut esiintyä. Ruoka-asia ratkaistiin alkuun onnistuneesti seinäjokilaisen Juurella-ravintolan kanssa yhteistyönä. Toiminnan jatkaessa kasvua, kasvoi ruoan osuus sen myötä. Vuonna 2019 kysyntä oli jo niin iso osa liikevaihdosta, että oli järkevää aloittaa oma ravintolatoiminta.
Keittiömestari Joni Pukkinen hyppäsi kuvioihin suunnilleenkin siinä kohden, kun Kyrön omaa keittiötä alettiin suunnitella. Pukkinen oli työskennellyt Juurella-ravintolassa aikana, jolloin ruokapalvelut Kyröön tilattiin sen kautta ja paikka oli sitenkin entuudestaan tuttu. Lisäksi maisemat olivat Jonille lapsuudesta tuttuja, isokyröläisen äidin vanhempien luona oli tullut vietettyä useita kesiä. Hieman Pukkinen kuitenkin otti ajatukselle harkinta-aikaa. “Vaikka tiesin, että keittiötä oltiin rakentamassa, sanoin monesti, että en ole tulossa tänne”, naurahtaa Joni ja jatkaa: “Mutta, kun silloisen työni lounasvuorot epidemian vuoksi loppuivat, aloin tuumailla mahdollisuutta tarkemmin ja päädyin lopulta siihen, että eihän tällaista voi jättää väliin.”
“Meillä on hyvin tiivis työyhteisö ja ideat on aina otettu avosylin vastaan", kuvailee ravintolapäällikkö Tony "Tonto" Sivula. Keittiömestari Joni Pukkinen on samaa mieltä:“Vastaanotto ideoille on aina positiivinen, ja siksi niitä toistuvasti syntyykin."
Pukkinen oli mukana toteuttamassa keittiösuunnittelua. Keittiölle varattu tila itsessään on kompakti, mikä asetti omat haasteensa sen varustelulle. Sentilleen tarkat mitat ja seinät, joita ei voinut jatkaa eikä siirtää, tekivät suunnittelusta melkoisen tetriksen. Koska konsepti itsessään vaatii myös paljon pöytätilaa, korvattiin joitakin isompia laitteita myös kevyemmällä varustuksella. “Sopiviin laitevalintoihin saatiin hyvin tukea”, Joni kiittelee. Apua löytyi myös astiavalintoihin. “Se oli aikaan, jolloin ei voinut hirveästi liikkua näyttelyissä, niin oli hienoa, et astiat toimitettiin tänne meille paikan päälle katsottavaksi”, muistelee Joni ja jatkaa: “Oli tärkeää, että pääsi vähän hypistelemään. Astioiden tuntu ja paino ovat tarjoilua ajatellessa tärkeitä ja niitä on muutoin kuin konkreettisesti vaikea arvioida.”
Pieni haave siitä, että ehkä joitakin viereisiä tiloja voitaisiin tulevaisuudessa muuttaa muun muassa kylmätiloiksi, jotta keittiöön saataisiin lisätilaa, siintää tulevassa. Muutamia lisälaitteita saataisiin tällöin keittiöön mukavasti mahdutettua. Tärkeintä on kuitenkin, että keittiöstä saatiin suunniteltua ja toteutettua sellainen, joka palvelee kompaktinakin nykyistä konseptia toivotusti.
Illallisseurueille tarjolla on Social Food -menu, joka sisältää jaettavia vatiannoksia. Vastaavaa konseptia hyödynnettiin jo catering aikoina, ja se on todettu toimivaksi. Menu rakentuu kuten Kyrön juomatuotteetkin, rukin ja kotimaisten makujen ympärille. Kaikkeen rukia ei kuitenkaan hyödynnetä, mutta sellaisissa tuotteissa, joihin se luontevasti soveltuu, sitä käytetään. “Leipää, risottoa, rapeeta elementtiä jyvästä”, kuvailee Joni ja jatkaa: “Mutta ei kuitenkaan pakotetusti.” Vastaavasti myös juomatuotteita hyödynnetään maltillisesti maustamiseen muun muassa kastikkeissa ja jälkiruoissa.
Raaka-aineita valitaan pitkälti sesonkien mukaan ja lähialueen toimijoita käyttäen. Lautaselle halutaan tuoda kotimaisia makuja ympärivuoden mahdollisuuksien mukaan. Osittain myös asiakasvirta määrittelee sitä, mitä voidaan milloinkin hyödyntää. Joskus täytyy myös yhdistellä vaihtoehtoja. Ruokatuotteen kaveriksi on kokeiltu tuoda myös cocktaileja, mutta toistaiseksi etenkin pääruoan kanssa viinit ovat yhä suosiossa. “Alkuun ja jälkkäriksi cocktailit toimivat jo hyvin”, kuvailee Tonto.
Kyrö Distillery Home -kokonaisuuden ydinliiketoimintaa ovat tislaamokierrokset, tastingit ja illalliset. Tarjolla on kuitenkin myös erilaisia workshopeja, kuten cocktail-kouluja, ja ginin maustamista opettavia työpajoja – tasting on kuitenkin ehdottomasti suosituin. Uutena mahdollisuutena on myös kokouspaketit, jotka sisältävät 60 henkilön kokoustilat, luonaan ja kahvitukset. Ennen epidemia tilannetta kokousvarauksia olikin jo kiitettävästi kalenterissa, ja tilanne mitä todennäköisemmin palaa ennalleen viimeistään alku vuodesta.
Kun ensimmäinen erä viskiä valmistui, päätettiin rinnalle ottaa myös toinen tuote; gini. Kun Napue Gin valittiin vuonna 2015 maailman parhaaksi Gin & Tonic -juoman valmistus giniksi, joutui viskin valmistus hetkeksi tauolle. “Muistan tuon ajan oikein hyvin, se oli hyvin sekavaa aikaa”, nauraa Tonto. Koska viskin valmistaminen kestää vähintään kolme vuotta, oli alusta alkaen selvää, että sen rinnalle oli otettava myös jokin tuote, jonka tarkoituksena oli tuoda kassavirtaa ennen kuin viskiä saadaan. Kansainvälisen tunnustuksen myötä Napue Gin sai niin paljon huomiota, että Kyrö Distillery tunnetaan maailmalla vielä toistaiseksi parhaiten ginitalona. “Tulevaisuuden toive ja haave on se, että viskitalona tullaan tunnetuksi”, kiteyttää Sivula.
Nyt vuorostaan onkin investoitu paljon viskiin. Uusi viskitislaamo kolminkertaisti kapasiteetin ja sitä on vielä mahdollisuus laajentaa. Parhaillaan remontoidaan jo toista viskivarastoa. Kun se valmistuu, on tiloihin mahdollista varastoida 2,5 miljoonaa litraa viskiä. Usko viskiin on kova päätislaaja Kalle Valkoista lainaten: “Giniä vain harrastellaan, viskiä ruvetaan tekemään.”
Usko viskiin on kova päätislaaja Kalle Valkoista lainaten: “Giniä vain harrastellaan, viskiä ruvetaan tekemään.”
Luovuutta Kyrön porukasta löytyy, mistä yhtenä esimerkkinä myös se, että epidemia tilanteessa Kyrössä alettiin valmistamaan käsidesiä. “Alkuun halusimme vain auttaa tilanteessa ja tarjosimme tuotetta muun muassa sairaaloille, mutta sitten ymmärsimme, että kuluttajatkin olisivat kiinnostuneita”, kuvailee Sivula. Selvää oli kuitenkin koko ajan se, ettei tuotteella haluttu rahastaa. Tarkoituksena oli puhtaasti auttaa ja ratkaista se, että töitä riitti kaikille muutoin haastavassa tilanteessa. “Lopulta kävi niin hyvin, että saatiin vielä kevääksi neljä henkilöä palkata lisää, kun kysyntä oli niin suurta”, kertoo Tonto tyytyväisenä.
Hyviin ideoihin ja tuotteisiin tullaan varmasti törmäämään jatkossakin, sillä Kyrö on työyhteisönä luovuutta vahvasti ruokkiva. “Meillä on hyvin tiivis työyhteisö ja ideat on aina otettu avosylin vastaan”, kuvailee Tonto. Se, että ideoita kannustetaan heittämään vapaasti ilmaan ja että siihen on lupa ja vapaus, luo tilaa luovuudelle. Kun kaikkiin ajatuksiin suhtaudutaan uteliaisuudella ja innolla, ovat aivot tilassa, jossa ideoita myös syntyy herkemmin. Näin toimien, Mikko koskinen, joka vastaa brändistä, saa työyhteisöstä myös omalle ideoinnilleen hyvän tuen. Joni vahvistaa Tonton kuvaamaa: “Vastaanotto ideoille on aina positiivinen, ja siksi niitä toistuvasti syntyykin.”
Tulevalta vuodelta odotetaan paljon ja sille povataan vahvaa kasvua. Ihmisten ikävä sosiaalisiin ympäristöihin on iso. “Kysyntää löytyy ja ihmisillä on halu päästä nauttimaan palvelusta”, toteaa Pukkinen ja jatkaa: “Odotan paljon ensi vuodelta. Uskon, ettei perinteiset hiljaisetkaan ajat tule olemaan pelkkää peukaloita pyörittelyä.” Myös Sivula katsoo tulevaan hyvinkin toiveikkaana: “Numeraalisesti päästään vuoden 2020 tavoitteisiin ainakin, mikä tarkoittaa yli 20 000 kävijää ja yli miljoonan liikevaihtoa.”
Myös kansainvälisiä vieraita odotetaan ensi vuodelle taas enemmän. Jonkin verran kävijöitä maailmalta on jo Kyrössä vieraillutkin. Vuoden 2019 aikana ehdittiin toteuttaa noin 700 tislaamokierrosta, joista jo 10 % oli englanniksi. Tulevaisuus näyttää kaikkinensa siten lupaavalta, että uusia tekijöitäkin voidaan taas alkaa hakea. “Muun muassa heittäytymiskykyisillä tislaamokierroksen vetäjillä, joilta löytyy halua esiintyä, olisi nyt hyvät mahdollisuudet päättyä osaksi Kyrön upeaa yhteisöä”, vinkkaa Tonto.
Kyrö Distillery Home
Oltermannintie 6 | 61500 Isokyrö
Kuvat | Markku Katajamäki