Energiatehokkaita & huolella suunniteltuja kouluja ja päiväkoteja.
Vuonna 2020 Espoon kaupunki ja Kumppanuuskoulut sekä YIT solmivat sopimuksen useamman koulun ja päiväkodin toteuttamisesta Espoon kaupungille uudella hankintamallilla. Public Private Partnership -malliksi (PPP) nimetyssä uudessa hankintamuodossa Espoo ostaa kokonaispalvelua, ei rakentamista ja palveluntuottaja vastaa kokonaisuudesta koko sopimusajan.
“Näin isoa hanketta toteutettaessa suunnitelun merkitys korostuu ja resurssit suunnittelussa ovat onnistumisen edellytys”, painottaa myös Espoon kaupungin suunnittelija Timo Karttiala. Karttiala tuli mukaan hankkeeseen kilpailutusvaiheen loppupuolella, kun yhteistyö YIT:n ja Dietan kanssa käynnistyi. “Kun on kyseessä näin massiivinen projekti, alustavat suunnitelmat oli tehty paljon perusteellisemmin ja yksityiskohtaisemmin heti alkuun”, hän kuvailee. Silti alustavia suunnitelmia hiottiin vielä yhdessä perusteellisesti kahden vuoden ajan kaikki yksityiskohdat huomioiden, mahdollisimman hyvän lopputuloksen takaamiseksi.
Karttialalla oli ehtinyt ennen siirtymistään Espoon kaupungille toimia yli 20-vuoden ajan keittiömestarina yksityisellä ravintolasektorilla. “Oma mielenkiintoni on ollut aina keittiöprosesseissa ja niiden kehittämisessä”, kertoo Karttiala ja jatkaa: “Myös suunnittelussa ajatus lähtee aina siitä, miten keittiömaailmaa pystyy optimoimaan ja miten pystytään saamaan prosesseja tehokkaammaksi.”
Karttiala on tyytyväinen ison hankkeen kautta avautuneisiin mahdollisuuksiin. Esimerkiksi yksityiskohtia on ollut mahdollista tarkastella paljon perusteellisemmin ja useamman asiantuntijan toimesta kuin pienemmissä hankkeissa. Etuna useamman kohteen yhtäaikaisessa rakentamisessa on myös se, että löydetyt hyvät ratkaisut on voitu monistaa kaikkiin rakenteilla oleviin kohteisiin.
Laajaan hankekokonaisuuteen kuuluu yhteensä viisi koulua ja kolme päiväkotia. Myös Heikki Kurtti näkee ison hankkeen samoista syistä mahdollisuutena. “Pystytään tekemään asioita tehokkaasti ja voidaan monistaa hyvät ratkaisut kaikkiin kohteisiin”, hän kuvailee ja lisää: “Mahdollisuus sisältää kuitenkin aina myös riskin. Jos jokin ratkaisu olisikin huono on vaarana, että sekin monistuu. Siksi ensimmäisenä käynnistetyissä kohteissa käytettyjä ratkaisuja käytiin kriittisesti läpi yhdessä tuotannon, hankinnan ja suunnittelun kanssa ja etsittiin parannettavaa myöhempiä varten.” Tästä syystä myös Kurtti alleviivaa, että varhaisessa vaiheessa tehdyllä valmistelulla on isoissa hankkeissa erityisen suuri painoarvo.
Dieta on ollut mukana hankkeessa keittiölaitetoimittajana. “Halusimme kiinnittää keittiötoimittajan mukaan projektiin jo mahdollisimman varhain”, kertoo YIT:n projektipäällikkö Heikki Kurtti ja jatkaa: “Se, että pystyimme jo ennen rakennuslupavaihetta varmistamaan, että kaikki tarvittavat laitteet saadaan mahtumaan suunnitteilla olevaan tilaan, suojasi projektia monilta myöhemmiltä muutoksilta.” Valmistuneet kohteet ovatkin hyvin onnistuneet myös siltä osin, että muutostarpeet ovat olleet vähäisiä.
Sekä Karttiala että Kurtti kokevat yhteistyön hankkeen eri toimijoiden kesken sujuneen hienosti. YIT pyrkii elinkaarihankkeittensa kaikissa valinnoissa painottamaan sitä, että valinnat ovat kestoltaan pitkäaikaisia. “Pyrimme aina käyttämään turvallisiksi, kestäviksi ja tehokkaiksi todettuja ratkaisuja”, täsmentää Kurtti YIT:n tapaa toimia. Mitään kokeellisia ratkaisuja ei tehdä. Myös kumppanien osalta halutaan pysyä tutuissa, turvallisissa ja luotettavaksi todetuissa vaihtoehdoissa. YIT:n periaatteet vaikuttivat vahvasti hankekumppanin valintaan. ”Dietan kanssa olemme tehneet toimivaa yhteistyötä ennenkin”, kertoo Kurtti.
Myös Karttiala on tyytyväinen yhteistyöhön: “Yhteistyö Dietan kanssa on ollut välitöntä koko hankkeen ajan.” Karttiala on pitänyt säännöllisesti yhteyttä Dietan aluemyyntipäällikön Pasi Parkkulaisen ja suunnittelijan Harriet Mesimäen kanssa. “Aina, kun jotakin on lähdetty suunnittelemaan, vastaus on tullut nopeasti ja myös palautteeseen on aina reagoitu ripeästi”, kiittelee Karttiala.
Espoon kaupungilla on upea tavoite Hiilineutraali Espoo 2030, jota hankekokonaisuus myös hienosti edistää. Valmistuneiden kiinteistöjen energiatehokkuutta mittaava E-luku on kohteissa noin 35 % määräystasoa parempi. Kaikki hankkeen kohteet on pyritty rakentamaan mahdollisimman energiatehokkaiksi; esimerkiksi jokaisen kohteen alta löytyy poratut maalämpökentät, jotka on mitoitettu tuottamaan 60 % rakennuksien tarvitsemasta lämmitysenergiasta. Rakennusten katoilta löytyy puolestaan tilavaraus aurinkopaneeleita varten.
Myös keittiölaitevalikoimasta löytyy energiatehokkaita ratkaisuja, kuten Dietan Genier-patoja, uuneja ja MEIKO-astianpesukoneita sekä Porkan kylmiöitä, jotka on varustettu nestelauhduttimella. “Myös laitevalinnoilla pyritään tukemaan strategiaa”, vahvistaa Karttiala. “Keittiölaitteille oli määritelty energiavaatimukset ja myös yhtä annosta kohden laskettu sähkönkulutuksen yläraja”, täydentää Kurtti. Ison projektin etuna oli, että talotekniikansuunnittelijat ja keittiösuunnittelijat ehtivät ideoimaan toteutuksia myös yhdessä ja pohtimaan energiatehokkaita ratkaisuja, jotka hyödyntävät toisiaan. Esimerkiksi kylmiöiden nestelauhdutusratkaisu mahdollistaa lämmöntalteenoton ja sen ohjaamisen kiinteistön lauhdevesijärjestelmään.
Rakennusteknisten seikkojen ja energiatehokkaiden ominaisuuksien lisäksi, energiankulutukseen vaikuttaa myös se, miten laitteita käytetään ja miten keittiössä toimitaan. Espoon kaikilta ateriapalvelutuottajilta vastaavasti kuin muiltakin kumppaneilta edellytetään vastuullisuutta ja sitä, että he pyrkivät toiminnassaan mahdollisimman ekologisiin ratkaisuihin. Dieta puolestaan opastaa käyttäjille laitteiden energiatehokasta käyttöä käytönopastuksen yhteydessä.
Kun hankkeen alkamisesta ensimmäisten kohteiden valmistumiseen menee 4–5 vuotta on suunnittelun lähtökohtia mietittävä mahdollisimman laajalla skaalalla. Suunniteltu kokonaisuus konkretisoituu vasta useiden vuosien päästä siitä kuin suunnittelu on käynnistynyt ja muutokset näkyvät vasta pitkän ajan päästä. Erityisen haasteen isoille hankkeille muodostaakin tulevan ennakointi. Pitää pyrkiä kaikin tavoin varmistamaan se, että valinnat ja ratkaisut palvelevat vielä kohteen valmistumishetkellä ja useita vuosia siitä eteenpäin.
Palaute valmistuneiden koulujen henkilökunnalta on ollut positiivista. Espoo Catering Oy, joka toimittaa ruokapalvelut suurimpaan osaan Espoon kouluista ja päiväkodeista, kertoo, että lapset ovat heti oivaltaneet, miten ruokalassa kuljetaan ja miten astiat palautetaan niin, ettei tule ruuhkia. Myös linjastoalueet on suunniteltu onnistuneesti siten, että ruokaa on helppoa täydentää myös ruokailun aikana.
Se, että loppukäyttäjät niin keittiöiden henkilökunta kuin asiakkaatkin ovat lopputulokseen tyytyväisiä, on tärkeintä. “He ovat ne tärkeimmät ihmiset, joille tätä kaikkea tehdään”, summaa Karttiala. Se, että ruokailijat saavat ruokansa vaivattomasti ja jonottamatta, muodostaa merkittävän osan koko lounaskokemuksesta – se linkittyy jopa makukokemuksiin saakka ja siihen, miten hyvänmakuisena ruoka koetaan. Lisäksi se, miten sujuvasti ruokailu onnistuu vaikuttaa myös siihen, miten palauttava tauko oppilaille on ja miten hyvin loppupäivän ajan jaksetaan taas keskittyä uuden oppimiseen.